Aikoinaan Interrail oli jokaisen teinin jonkinlainen aikuistumisriitti, hiukan niin kuin ensimmäinen känni ja rock-festivaalit, jotka yleensä saattoi näppärästi yhdistää, mukaan saattoi vielä heittää poikuuden tai neitsyyden menetyksen. Tehokkaasti ajankäyttöön suhtautuvat saattoivat yhdistää kaikki interrailaamiseen käymällä Roskildessa Pohjoismaiden suurimmalla rock-festivaalilla samalla reissulla. Interrail-kortti oli edullinen ja sillä saattoi matkustaa rajattomasti ympäri Eurooppaa.
Ajat kuitenkin ovat muuttuneet, vaikka Roskilde on vieläkin Pohjoismaiden suurin ja yksi Euroopan suurimmista musiikkifestivaaleista. Muutoksen on aiheuttanut ehkä se, että kaikesta huolimatta nykyajan nuoriso on tottunut hiukan vähemmän kurjaan matkustamiseen kuin nukkua junan käytävillä ja peseytyä aseman vessassa, ja on hiukan järkevämpää kuin edellinen sukupolvi. Tähän on varmaan vaikuttanut moni asia, teknologia yhtenä: nykynuoriso viettää aikaa netissä ja autojen keskuslukitusta on vaikea murtaa, oli miten oli, julkinen päihtyneenä esiintyminen ja muu törttöily on itseasiassa ollut laskusuunnassa jo usean vuoden ajan. Interrailiin tuli kuitenkin muutos ihan proosallisesti ylhäältä päin jo useita vuosia sitten: lippujen hinnoitusta muutettiin koska systeemiin kuuluvat kansalliset rautatieyhtiöt kyllästyivät pieniin voittoihin ja interrailaajiin yleensä. Ensin Interrail alue jaettiin osiin, mutta nyttemmin on palattu koko Euroopan kattaviin lippuihin. Lippujen hintoja voi tiedustella VR:ltä tai Interrailin omalta nettisivulta: www.interrail.eu.Moni ei varmaan edes tiedä että Interrail-lippuja myydään yhä edelleen. Vaikka ei enää ihan niin budjetti-ihme, se on silti edullinen tapa nähdä Eurooppaa. Järkevästi sekä matkailijoille – kuka haluaa viettää koko lomansa junassa? – että rautateille, valittavana on nyt lippuja jotka sisältävät tietyn määrän matkapäiviä tietyn ajan sisällä, esimerkiksi 5 päivää junassa, joka pitää käyttää 10 pv sisään. Myös perinteisiä rajattomasti junassa suihkimista-lippuja on, mutta hinta ei ole niin halpa, varsinkin nyt kun lentävistä busseista on tullut arkipäivää, mutta onhan junassa mukavampaa ja siinä on oma viehätyksensä.Toinen vaihtoehto ovat maakohtaiset Interrail-liput. Hinnat vaihtelevat Serbian 39 euron rautatiepassista 147 euroon, jonka maksaa esimerkiksi Ison-Britannian tai Saksan Interrail-lippu, mutta halvimmalla hinnalla saa vain 3 matkapäivää kuukauden sisällä käytettäväksi. Kannattaa katsoa mitä normaaliliput maksavat, monessa paikassa saa halpislähtöjä joita voi ostaa netistä, mutta matka pitää silloin suunnitella tarkasti etukäteen. Esimerkiksi Isossa Britanniassa asemalta ostaessa liput ovat järjettömän kalliita, tarkkaan suunnitteleva saa matkansa murto-osalla siitä ostamalla hyvissä ajoin netistä, mutta eri alennusten ja junafirmojen kirjo tekee varausurakasta raivostuttavaa puuhaa. Keski-Euroopassa ja naapurisaarella Irlannissa on sentään vain yleensä yksi valtion rautatieyhtiö per maa jonka kanssa pähkäillä.
